Presidentti Vladimir Putinin kolmas kausi alkoi kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen on tehty lukuisia muutoksia lainsäädäntöön ja otettu käyttöön uusia menettelytapoja, joiden tavoitteena on vaimentaa hallituksen arvostelijat ja valtavirrasta poikkeavat äänet.
Tuorein käänne on parhaillaan duuman käsittelyssä oleva laki, joka koventaa julkisia kokoontumisia rajoittavien sääntöjen rikkomisesta annettavia rangaistuksia.
Mielenosoitusten määrä Venäjällä on laskenut vuoden 2012 toukokuun jälkeen, jolloin poliisi hajotti Bolotnaja-aukion mielenosoituksen väkivaltaisesti ja pidätti satoja. Tämän vuoden helmi-maaliskuussa Amnesty dokumentoi Moskovassa 10 mielenosoitusta, joista poliisi hajotti ainakin seitsemän. Poliisi on pidättänyt alkuvuonna yli tuhat rauhanomaista mielenosoittajaa, sakottanut satoja ja pidättänyt kymmeniä ihmisiä useiksi päiviksi, selviää Amnestyn tuoreesta A right, not a crime: Violations of the right to freedom of assembly in Russia -raportista.
”Viranomaisten jyrkkä vastaus helmi-maaliskuun mielenosoituksiin Moskovassa osoittaa, miten vaikeaksi ja vaaralliseksi mielenosoitusten järjestäminen ja niihin osallistuminen on Venäjällä muuttunut. Kokoontumisvapaus on jo pitkään ollut uhanalainen Venäjällä. Nyt se on vaarassa kuolla kokonaan pois”, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.
Venäjällä julkisiin kokoontumisiin pitää hakea viranomaisten lupa, ellei niitä järjestetä erikseen osoitetuilla syrjäisillä alueilla. Sääntöjen rikkomisesta sakotetaan sekä järjestäjiä että mielenosoittajia. Poliisin vastustamisesta voidaan pidättää 15 vuorokaudeksi.
Kriittistä, erimielistä tai vähemmistöjen näkökulmaa edustaville mielenilmauksille ei miltei koskaan myönnetä lupaa niihin paikkoihin, joissa ne tahdottaisiin järjestää. Hallitusta tukeville mielenosoituksille vastaavia rajoitteita ei ole, vaan niitä saa järjestää jopa alueilla joilla ei yleensä saa järjestää lainkaan mielenosoituksia.
Vain yhden hengen mielenilmauksen voi järjestää ilman etukäteen anottua lupaa. Myös tällaisia mielenilmauksia vastaan on viime kuukausina hyökätty mielivaltaisesti. Spontaaneja mielenosoituksia pidetään automaattisesti laittomina ja ne hajotetaan rutiininomaisesti. Rauhanomaiset osallistujat voivat saada sakkoa ja joutua pidätetyksi.
Monissa tapauksissa vastamielenosoittajien on annettu pelotella ja jopa fyysisesti hyökätä mielenosoittajia vastaan ennen kuin poliisi on hajottanut mielenosoituksen. Poliiseja ei rangaista mielivaltaisesta voimankäytöstä.
Venäläiset tuomioistuimet ovat toistuvasti epäonnistuneet suojelemaan kokoontumisvapautta. Vain muutamassa tapauksessa tuomioistuimet ovat todenneet mielenosoituskiellon laittomaksi. Näissäkin tapauksissa päätös on tullut liian myöhään, jotta mielenosoitus olisi voitu vielä järjestää.
”Venäläisviranomaiset tahtovat selvästi pitää kaiken julkisen tilan hallussaan ja määritellä myös, mitä näkemyksiä julkisessa tilassa sopii esittää. Venäläinen oikeusjärjestelmä ei joko pysty tai tahdo vastustaa tätä”, sanoo Anu Tuukkanen.
”Mielenosoituksia kielletään, kriittiset järjestöt pakotetaan lopettamaan toimintansa ja itsenäinen media vaiennetaan. Erimielisyyttä voi pian ilmaista vain yksityiskotien seinien sisällä. Tämä on huolestuttavaa ja siinä on pahaenteisiä kaikuja Venäjän lähihistoriasta.”