Teemme tällä hetkellä töitä entisen lapsimorsiamen Zeinabin, 22-vuotiaan Iranin kurdin, pelastamiseksi hirsipuulta. Vetoa hänen puolestaan!
Kaikki alkaa hätääntyneellä puhelulla.
Yhteyshenkilömme kertoo meille, että alaikäinen rikoksentekijä (henkilö, joka on ollut rikoksen tekohetkellä alaikäinen) on juuri siirretty eristysselliin, joka on viimeinen askel ennen teloitusta.
Tämä on yleensä ensimmäinen tieto nuoresta ja siitä epätoivoisesta tilanteesta, jossa hän on. Miksi? Koska nuoren perhe pelkää mahdollisia seurauksia, joita julkisesta kampanjoinnista saattaa seurata. He pelkäävät, että tilanne monimutkaistuu, ja että teloitusta saatetaan jopa aikaistaa. Joskus viranomaiset itse vakuuttelevat perheelle valheellisesti, että jos he ovat vain hiljaa, nuoren henki säästyy.
Hetki, jolloin me teemme väliintulon, on yleensä se hetki, jolloin viranomaisten lupaukset ovat paljastuneet tyhjiksi, ja teloitus on vain päivien tai tuntien kysymys.
Kilpajuoksu aikaa vastaan
Kun puhelu tulee, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan – ja voitossa on kirjaimellisesti kyse elämästä ja kuolemasta.
Kun puhelu tulee, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan – ja voitossa on kirjaimellisesti kyse elämästä ja kuolemasta.
Me keräämme kasaan oikeuden asiakirjoja sekä todistuksia ja vahvistamme ne luotettavista lähteistä. Toimimme nopeasti ja paineen alla tiedotus- ja kampanjavastaavien rinnalla kirjoittaen mediatiedotteita ja lähettäen kiireellisiä toimintapyyntöjä aktivisteillemme ympäri maailmaa. Toimimme yhteistyössä kansainvälisten toimistojemme kanssa ja kannustamme huolestuneita kansalaisia ottamaan yhteyttä Iranin viranomaisiin Twitterissä, kirjeitse ja sähköpostilla.
Kun kaikki keinot on käytetty, ei voi tehdä muuta kuin odottaa.
Tässä vaiheessa tunnemme olomme avuttomiksi ajatellessamme sitä yksinäistä ja pelokasta nuorta, joka odottaa teloitusta sellissään. Pidämme jatkuvasti yhteyttä kontakteihimme uutisten toivossa. Koska Iranissa kello on tunteja edellä Lontoon aikaa, ja teloitukset järjestetään aina aamunkoitteessa, valvomme yömyöhään puhelimen äärellä hyviä uutisia toivoen – ja samalla valmistautuen pahimpaan.
Pelastettuja henkiä
Mikään ei vedä vertoja sille helpotuksen tunteelle, kun kuulemme, että olemme pelastaneet elämän. Esimerkiksi huhtikuussa Alireza Tajiki säästyi teloitukselta toimintamme ansiosta. Hänet oli pidätetty vain 15-vuotiaana ja tuomittu kuolemaan vuonna 2013 kiduttamalla saadun ”tunnustuksen” perusteella. Kun saimme tietää hänen teloituspäivänsä, meillä oli vain neljä päivää aikaa pelastaa hänet. Mutta noiden neljän päivän aikana saimme satoja ihmisiä vetoamaan hänen puolestaan samalla kun edistimme hänen asiaansa diplomaattisia reittejä pitkin. Ja se toimi. Vaikka Alireza Tajik on vielä vaarassa tulla teloitetuksi, tämä pieni voitto antaa meille aikaa poistaa hirttosilmukka hänen kaulastaan lopullisesti.
Alireza ei ole ainoa menestystarinamme. Salar Shadizadin pelastimme teloitukselta kahdesti. Alirezan tapaan hänet tuomittiin kuolemaan rikoksesta, jonka tekoaikaan hän oli 15-vuotias. Ensin saimme viranomaiset lykkäämään hänen teloitustaan ja siirtämään hänet pois eristyssellistä elokuussa 2015. Kun viranomaiset määräsivät hänelle uuden teloituspäivän marraskuulle, pysäytimme heidät jälleen – vaikka meillä oli vain muutama päivä aikaa.
Saman Naseem oli puolestaan määrätty teloitettavaksi helmikuussa 2015. Hänet oli tuomittu kuolemaan kiduttamalla saadun ”tunnustuksen” perusteella. Käynnistimme maailmanlaajuisen kampanjan hänen kuolemantuomionsa kumoamiseksi. Päivää ennen teloitusta Saman siirrettiin tuntemattomaan paikkaan, jossa hänet pidettiin seuraavat viisi kuukautta. Sinä aikana aktivistimme vaativat Iranin viranomaisia paljastamaan hänen kohtalonsa ja sijaintinsa. Heinäkuussa 2015 hänen perheensä sai viimein kuulla, että hän on elossa ja että he pääsisivät tervehtimään häntä. Viranomaiset kumosivat lopulta hänen tuomionsa ja määräsivät uuden oikeudenkäynnin, kuten olimme vaatineet kampanjassamme.
Kansainvälisen ihmisoikeusliikkeen voima
Viimeisen 18 kuukauden aikana tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat vaatineet Irania lopettamaan alaikäisten rikoksentekijöiden teloitukset, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Nämä ponnistelut ovat antaneet valoa kaikkien yli 160 kuolemaantuomitun alaikäisen rikoksentekijän ahdinkoon Iranissa. Jokaisen alaikäisen rikoksentekijän teloituksen myötä Iranin maine on kärsinyt entisestään.
Ja niin kamppailumme jatkuu, kunnes Iranin viranomaiset lakkaavat jakamasta kuolemantuomioita alaikäisille rikoksentekijöille. Niin että yhtäkään lasta ei enää hirtetä Iranissa.
Amnestyn tukijoiden avulla olemme saavuttaneet mahtavia tuloksia Alirezan, Salarin ja Samanin puolesta. Työmme on kuitenkin kaikkea muuta kuin tehty. Välitön teloituksen uhka saattaa olla väistynyt heidän kohdallaan, mutta kiduttava odotus ei ole ohitse näille iranilaisille nuorille, jotka aikuistuvat kuolemaantuomittujen osastolla. Viimeksi eilen Mohammed Reza Haddadi – joka on viettänyt kuolemaantuomittujen osastolla viimeiset 12 vuotta rikoksesta, jonka hän teki ollessaan 15-vuotias – säästyi teloitukselta kuudennen kerran kiitos jälleen yhden hänen puolestaan järjestetyn julkisen kampanjan.
Ja niin kamppailumme jatkuu, kunnes Iranin viranomaiset lakkaavat jakamasta kuolemantuomioita alaikäisille rikoksentekijöille. Niin että yhtäkään lasta ei enää hirtetä Iranissa.
Juttu on julkaistu alun perin 31.5.2016 lasten oikeuksien päivän aattona.
Raha Bahreini. Kirjoittaja työskentelee Amnestyn Iran-tiimissä kansainvälisessä sihteeristössä.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.