1. Voiko työnantaja vaatia työntekijää käyttämään työpaikalla maskia?
Työnantaja vastaa työturvallisuuslain mukaan työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työnantajalla on velvollisuus riskiarvioinnin perusteella määritellä toimenpiteet, joilla koronavirustartuntoja ehkäistään työpaikalla. Työnantajan tulee huomioida arvioinnissa myös alueelliset suositukset.
Riskeihin perustuvia toimenpiteitä voivat olla työnantajan määräämät työjärjestelyt sekä esimerkiksi kasvomaskien tai hengityssuojaimien käyttö työpaikalla. Työturvallisuuslain 15 §:ssä säädetään työnantajan velvollisuudesta tarjota tarvittavat suojaimet, kuten kasvomaskit, ja 20 §:ssä työntekijän velvollisuudesta käyttää niitä. Mikäli työntekijä ei voi käyttää kasvomaskia esimerkiksi terveydellisistä syistä, tulisi työnantajan harkita vaihtoehtoisia suojaimia tai työjärjestelyitä.
Oleellista työnantajan määrittelemissä toimenpiteissä on, että niille on asialliset perusteet ja niiden on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti.
Lisätietoa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla ja Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla.
2. Voiko työnantaja vaatia työntekijää ottamaan COVID-19-rokotteen?
Koronarokotteen ottaminen on Suomessa kaikille ihmisille, myös terveydenhuollon työntekijöille, vapaaehtoista. Mikäli työnantaja irtisanoisi työntekijän työsuhteen rokotteesta kieltäytymisen vuoksi, työntekijän irtisanomisen lainmukaisuus voidaan arvioida viime kädessä tuomioistuimessa.
Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia, että tartuntataudeille alttiita potilaita hoitavilla työntekijöillä on tartuntatautilain 48 §:n mukainen suoja. Koronarokotetta ei ole toistaiseksi sisällytetty tartuntatautilain 48 §:n rokotesuojaan eli työnantaja ei voi tällä hetkellä edellyttää sitä otettavaksi riskialttiita potilaita hoidettaessa. Mikäli työntekijä kieltäytyisi tällaisessa tapauksessa ottamasta rokotetta, työnantajan tulisi kuitenkin arvioida tilannetta ja mahdollisesti siirtää työntekijä tilapäisesti muihin tehtäviin työehtosopimuksen niin salliessa.
3. Ovatko kansainväliset matkustusrajoitukset ihmisoikeusloukkaus?
Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen perustuslain 9 §:n mukaisesti. Jokaisella on myös oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei henkilöllä ole tähän lakiin perustuvaa estettä. Matkustamisesta voidaan antaa suosituksia, ja tällä hetkellä voimassa on suositus välttää tarpeetonta matkustamista sellaisiin maihin, joissa koronatilanne on huonompi kuin Suomessa.
Lisätietoa sisäministeriön verkkosivuilta ja Perustuslakiblogista.
4. Loukkaavatko hoivakotien ja hoitolaitosten vierailukiellot ihmisoikeuksia?
Ihmisoikeusvaltuuskunta on tarkastellut palvelutalojen ja muiden sosiaalihuollon asumisyksiköiden vierailukieltoja, joita on asetettu turvallisuuden takaamiseksi. Kaikkia asukkaita koskevat vierailukiellot ovat rajoittaneet rankasti yksiköissä asuvien ihmisten ja heidän läheistensä oikeutta perhe-elämään. Palvelutaloihin ja muihin sosiaalihuollon yksiköihin ei tulisi asettaa kategorisia vierailukieltoja.
Jos vierailuille asetetaan rajoituksia palvelutaloissa ja muissa sosiaalihuollon asumisyksiköissä, niiden välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus tulee arvioida yksilöllisesti. Rajoituksille pitäisi pyrkiä löytämään vaihtoehtoisia keinoja viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Vain mikäli vähemmän ihmisoikeuksiin puuttuvat keinot eivät ole riittäviä, tiukempia rajoituksia voi tehdä. Toimintatavoista tulee aina keskustella asiakkaiden ja omaisten kanssa.
Lisätietoa Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivuilta.
5. Saako oikeutta osallistua mielenosoituksiin rajoittaa koronapandemian takia?
Mielenosoitukset ovat tärkeä demokratian väline. Niiden kieltämisen tulee perustua lakiin, olla määräaikainen ja välttämätön toimenpide suojelutavoitteen saavuttamiseksi sekä oikeassa suhteessa siihen, mitä oikeuksia niiden kieltämisellä pyritään suojelemaan. Mielenosoituksia ei tule kuitenkaan suoraan kieltää, vaan niiden järjestämistä on harkittava tapauskohtaisesti ja selvitettävä, onko mielenosoitus mahdollista järjestää turvallisesti. Mielenosoituksiin ei saa kohdistaa tiukempia rajoituksia kuin muuhunkaan toimintaan tai liikkumiseen.
6. Syrjiikö koronapassi rokottamattomia?
Ihmisten asettaminen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta on syrjintää. Kaikki erilainen kohtelu ei kuitenkaan ole syrjintää, mikäli sille on hyväksyttävä peruste ja se on oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.
Täysiä erioikeuksia eri väestöryhmille ei kuitenkaan ole mahdollista luoda yhdenvertaisuussääntelyn nojalla. Esimerkiksi henkilöitä, joilla ei ole korotepassia, ei voida kategorisesti kieltää matkustamasta. Yleinen turvallisuus voi kuitenkin edellyttää, että heidän tulee jollain vaihtoehtoisella tavalla osoittaa, etteivät he ole vaaraksi muille, esimerkiksi negatiivisella testitodistuksella.