Meksikon kongressi hyväksyi viimein uuden kidutusta koskevan yleislain, joka luvattiin jo kaksi vuotta sitten. Tuolloin Meksikon presidenttiin kohdistui valtava julkinen paine muun muassa 43 Aytozinapan normaalikoulun opiskelijan katoamisen jälkeen.
Pidätettyjä kidutetaan rutiininomaisesti Meksikossa, jotta nämä ”tunnustaisivat”. Vuosittain kidutuksesta tehdään tuhansia ilmoituksia, mutta vain 15 on johtanut tuomioihin liittovaltion tuomioistuimissa sitten vuoden 1991.
Lailla pyritään myös muun muassa varmistamaan, että kiduttamalla saatua näyttöä ei voi käyttää todisteena oikeudessa.
Kongressin hyväksymä laki vahvistaa kansallisella tasolla kansainvälisen oikeuden mukaisen ehdottoman kidutuksen kiellon. Lailla pyritään myös muun muassa varmistamaan, että kiduttamalla saatua näyttöä ei voi käyttää todisteena oikeudessa.
”Meksikon kongressin hyväksymä laki heijastelee lukemattomien ihmisoikeusjärjestöjen ja kidutuksesta selviytyneiden väsymätöntä taistelua sen puolesta, että kidutus jää lopullisesti historiaan”, kommentoi Amnestyn Meksikon osaston toiminnanjohtaja Tania Reneaum.
Verónica Razo on yksi tuhansista kidutuksen uhreista Meksikossa. Hän on ollut lähes kuusi vuotta vankilassa ilman tuomiota. Poliisi otti hänet kiinni, kun hän oli matkalla hakemaan lapsiaan koulusta. Häntä kidutettiin yli 24 tuntia, kunnes hän allekirjoitti ”tunnustuksen”. Hänen kaksi lastaan odottavat malttamattomana äitinsä vapautumista.
”Niin kauan kuin Verónica Razon kaltaiset kidutuksen uhrit ovat telkien takana, tätä lakia ei voi pitää tehokkaana. On aika saada lait täysimääräisesti täytäntöön ja Verónican on aika päästä kotiin perheensä luo.”
Myös uusi laki koskien tahdonvastaisia katoamisia etenee
Meksikon senaatti hyväksyi myös tahdonvastaisten katoamisten vastaisen lakiesityksen. Jotta laki astuu voimaan, tarvitaan vielä kongressin alahuoneen hyväksyntä. Kadonneiden ihmisten perheillä ja sukulaisilla on ollut merkittävä vaikutus lain syntymiseen.
”Tuhannet perheet ovat asettaneet itsensä vaaraan tehdessään viranomaisten vastuulla olevaa työtä ja yrittäessään selvittää, mitä heidän rakkailleen on tapahtunut. Laissa on puutteita, mutta sen astuminen voimaan on ensiaskel sen varmistamiseksi, että näiden perheiden painajainen päättyy”, kommentoi Erika Guevara-Rosas Amnestyn Amerikkojen aluejohtaja.
Olemme kampanjoineet pitkäjänteisesti Meksikossa rehottavan systemaattisen kidutuksen, tahdonvastaisten katoamisten ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin liittyvän rankaisemattomuuden kulttuurin kitkemiseksi. Maa oli vuosina 2014–2016 yksi kansainvälisen kidutuksen vastaisen Stop Torture -kampanjamme prioriteettimaista.