Tuore raporttimme Chains of Abuse: The global diamond supply chain and the case of the Central African Republic dokumentoi myös useita muita timanttikauppaan liittyviä epäkohtia, kuten lapsityövoiman käyttöä ja veroihin liittyviä väärinkäytöksiä.
Kansalaisilla on oikeus hyötyä maan runsaista luonnonvaroista
Keski-Afrikan tasavallassa toimivat timanttialan yritykset voivat pian alkaa viedä maasta timantteja, joita on louhittu ja varastoitu maassa edelleen jatkuvan konfliktin aikana. Konfliktissa on kuollut jo 5 000 ihmistä. Keski-Afrikan tasavalta on ollut timanttien vientikiellossa toukokuusta 2013, mutta kielto aiotaan poistaa ainakin osittain mikäli maan hallitus täyttää niin sanotun Kimberleyn prosessin ehdot. Kimberleyn prosessi on YK:n tukema kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, jonka tarkoitus on tyrehdyttää konflikteja tukeva timanttikauppa. Ennen konfliktia timantit muodostivat puolet Keski-Afrikan tasavallan viennistä.
“Yritykset eivät saa hyötyä veritimanttien kaupasta. Keski-Afrikan tasavallan hallituksen on takavarikoitava veritimantit, myytävä ne ja käytettävä tuotot yleiseen hyvään. Jälleenrakennukseen pyrkivän maan kansalaisilla on oikeus hyötyä runsaista luonnonvaroista”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.
Aseelliset ryhmittymät hyötyvät timanttikaupasta
Raportimme mukaan timanttikaupasta ovat hyötyneet konfliktissa osapuolina olevat aseelliset ryhmittymät, anti-balakat ja Seleka-kapinalliset. Molemmat ovat pitäneet hallussaan kaivoksia ja ”verottaneet” tai kiristäneet ”suojelurahaa” kaivostyöläisiltä ja timanttikauppiailta.
Sodiam on ostanut timantteja konfliktista huolimatta, ja pitää niitä hallussaan siihen saakka että ne voidaan viedä maasta.
Keski-Afrikan tasavallassa toimivista timanttialan yrityksistä suurin on Sodiam, joka on ostanut konfliktin aikana timantteja, joilla rahoitetaan anti-balakoiden toimintaa. Sodiam on kerännyt 60 000 karaatin timanttivarannot, joiden arvo on seitsemän miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. YK on jo asettanut mustalle listalle maan toiseksi suurimman timanttikauppiaan Badican sekä sen belgialaisen sisaryhtiön Kardiamin. Yritykset ovat ostaneet ja salakuljettaneet timantteja Seleka-kapinallisten hallitsemilta alueilta maan itäosista.
Toukokuussa 2015 Sodiamin edustaja vahvisti meille, että yritys on ostanut timantteja Keski-Afrikan tasavallan länsiosista konfliktista huolimatta, ja pitää niitä hallussaan siihen saakka että ne voidaan viedä maasta.
Raportimme mukaan anti-balakoilla on merkittävä rooli timanttikaupassa maan länsiosissa. Kauppiaat ovat tietoisia anti-balakojen sekaantumisesta timanttikauppaan, mutta timanttien taustaa ei aktiivisesti tutkita eikä konfliktia rahoittavia timantteja seulota. Eräs kauppias, joka kertoi että kaivoksia ei turvallisuussyistä voida tarkistaa, näytti meille kuitteja kaupankäynnistä Sodiamin kanssa. Muut kauppiaat ovat esittäneet samanlaisia todisteita YK:lle.
Taustalla myös lapsityövoimaa ja veronkiertoa
Sodiam kieltää koskaan ostaneensa konfliktitimantteja. Yhtiö sanoo, ettei se osta timantteja kaivoksilta, jotka ovat kapinallisryhmien hallussa tai kauppiailta, joilla tiedetään olevan yhteyksiä kapinallisryhmiin. Raporttimme mukaan yrityksen vastuullisuuskäytännöissä ja huolellisuusvelvoitteen noudattamisessa on kuitenkin huomattavia puutteita.
Vaadimme Keski-Afrikan tasavallan hallitusta takavarikoimaan timantit, jolleivät Sodiam ja muut vientiyritykset voi todistaa, että aseelliset ryhmittymät eivät ole sekaantuneet timanttikauppaan.
Raporttimme tarkastelee timanttien toimitusketjuun kuuluvia maita, kuten Keski-Afrikan tasavaltaa, Belgiaa ja Arabiemiraatteja. Raportti nostaa esiin myös muita timanttien salakuljetukseen ja tuotantoketjuun liittyviä ongelmia ja vaatii hallitusten ja kansainvälisten timanttialan yritysten tarkastelevan huolellisemmin esimerkiksi lapsityövoiman käyttöön ja verotukseen liittyviä epäkohtia.