”Vuosi sitten Italian hallitus teki muiden Euroopan maiden tukemana Libyan hallituksen kanssa epäilyttävän sopimuksen, jonka seurauksena tuhannet ovat jääneet jumiin epätoivoisiin oloihin. Ihmiset joutuvat kidutuksen, mielivaltaisten pidätysten ja kiristyksen uhreiksi käsittämättömissä olosuhteissa Libyan hallituksen ylläpitämissä pidätyskeskuksissa”, kertoo Iverna McGowan, Amnesty Internationalin Eurooppa-toimiston johtaja.
Helmikuun 2. päivänä vuonna 2017 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Italia tekee yhteistyötä Libyan armeijan ja rajavartioston kanssa ja estää niin siirtolaisia kuin pakolaisiakin pääsemästä Eurooppaan. Italian strategia, jonka Euroopan johtajat vahvistivat heti seuraavana päivänä ”Maltan julistuksessa”, on osa laajempaa eurooppalaista lähestymistapaa.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Italian hallitus ja EU ovat toimittaneet Libyan rannikkovartiostolle veneitä. Ne ovat myös kouluttaneet ja avustaneet rannikkovartiostoa partioimaan merellä ja kuljettamaan takaisin Libyaan kohti Eurooppaa purjehtivia epätoivoisia pakolaisia ja siirtolaisia. Vuoden 2017 aikana Libyan rannikkovartiosto pysäytti noin 20.000 ihmistä ja palautti heidät Libyan pahamaineisiin pidätyskeskuksiin.
Euroopan pitää kiireesti nostaa ihmisarvo siirtolaispolitiikkansa keskiöön.
”Euroopan pitää kiireesti nostaa ihmisarvo siirtolaispolitiikkansa keskiöön. Vaikka erityisen aktiivinen rooli on Italialla, ovat kaikki Libyan rajavartioston kanssa yhteistyötä tehneet Euroopan hallitukset vastuussa laittomista vapaudenriistoista ja järkyttävistä ihmisoikeusloukkauksista, joita pidätyskeskuksissa tapahtuu”, sanoo Iverna McGowan.
Viime kuukausien aikana ”avustetun vapaaehtoisen paluun” ohjelmia on laajennettu ja vuonna 2017 Libyasta palautettiin kotimaahansa 19.370 siirtolaista. Samaan aikaan on toteutettu onnistuneesti pienempiä pilottiprojekteja, joiden avulla muutama sata pakolaista on sijoitettu Ranskaan ja Italiaan.
Ihmisten saaminen pois epäinhimillisistä pidätyskeskuksista on nyt tärkeintä. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla siirtolaisten järjestelmällinen evakuointi vapaaehtoisen paluuohjelman avulla. On oltava täysi varmuus siitä, että kotimaahansa palautettaville ihmisille taataan asianmukainen menettely eivätkä he joudu palattuaan ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Lisäksi on otettava käyttöön kestävämpiä vaihtoehtoja, kuten enemmän uudelleensijoittamisia ja humanitaarisia viisumeita.
”Ihmiset ympäri maailmaa ovat järkyttyneet pakolaisten ja siirtolaisten kauhistuttavasta tilanteesta Libyassa. Vastauksena tähän ovat Euroopan valtiot keksineet hätäratkaisuksi evakuoinnit, mutta ilman takeita siitä, että takaisin lähteneet ihmiset voivat aloittaa elämänsä turvallisesti alusta. Vaadimme Euroopan johtajia varmistamaan turvallisen paluun sekä priorisoimaan työssään uudelleensijoituspaikkojen ja humanitaaristen viisumien myöntämisen ihmisille, jotka ovat äärimmäisessä hädässä”, sanoo Iverna McGowan.
Vaadimme Euroopan valtioita yhteistyöhön Libyan hallinnon kanssa myös pakolaisten ja siirtolaisten mielivaltaisten ja määrittelemättämöksi ajaksi tehtävienpidätysten lopettamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että Libya tunnustaa muodollisesti YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja sen täyden mandaatin.