Ensinnäkin: luvut. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys on Suomessa huomattavan korkea. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana nykyisen tai entisen kumppaninsa toimesta. Kansallisten uhritutkimusten mukaan on arvioitu, että vuosittain 45 000-58 000 naista kokee seksuaaliväkivaltaa.
Näiden lukujen valossa Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille.
Turvakotien rahoitus muuttui sopimuksen myötä
Suomi oli yksi ensimmäisistä Istanbulin sopimuksen allekirjoittaneista maista. Sopimus ratifioitiin huhtikuussa 2015 ja se tuli voimaan muutamaa kuukautta myöhemmin.
Ratifiointi- ja täytäntöönpanoprosessit ovat tehneet selväksi, että poliittinen paine tekee “mahdottomista” uudistuksista mahdollisia.
Esimerkiksi vuoteen 2014 asti Suomen turvakodit olivat tiukasti kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia lastensuojeluyksiköitä. Kun kunnat ostivat turvakodin palveluja kansalaisjärjestöiltä, varat otettiin lastensuojelubudjetista. Tämän seurauksena joissakin kunnissa epäröitiin käyttää lastensuojeluun tarkoitettuja varoja turvakotipalvelujen ostamiseen silloin, kun turvaa tarvitsi lapseton nuori nainen, väkivallasta ja päihteiden väärinkäytöstä kärsivä tai iäkkäämpi nainen, jonka lapset olivat jo varttuneet.
Kaikki tämä muuttui, kun turvakotien rahoitus siirtyi valtion vastuulle – kiitos Istanbulin sopimuksen ja järjestöjen vuosikymmeniä kestäneen vaikuttamistyön. Laki turvakodin tarjoajille maksettavasta valtion korvauksesta tuli voimaan vuonna 2015. Sen jälkeen turvakotipalvelujen kokonaisrahoitusta on lisätty tasaisesti palvelujen varmistamiseksi.
Rahoitusmekanismin muutos teki turvakodeista saavutettavempia. Nyt kaikki pari- tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset ovat tervetulleita käyttämään turvakodin palveluja ilmaiseksi riippumatta siitä, onko heillä lapsia tai mikä heidän kansalaisuutensa, asuinpaikkansa tai muu asemansa on. Myös turvakotien ja muiden tukipalveluiden määrä on Suomessa lisääntynyt.
Kaikki nämä muutokset ovat johtaneet turvakotipalvelujen käytön dramaattiseen kasvuun, joka on vuodesta 2015 ollut 75 prosenttia.
Turvakodit pelastavat ihmisiä. Istanbulin sopimus pelastaa ihmisiä.
Tukipalveluiden määrä on kasvanut
Se, mitä tapahtui turvakotilain myötä, on vain yksi esimerkki. Ennen Istanbulin sopimusta Suomessa ei ollut ympärivuorokautista auttavaa puhelinta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Nykyään valtio rahoittaa valtakunnallista puhelinlinjaa, Nollalinjaa, joka auttaa päivin ja öin.
Suomessa ei myöskään ollut yhtään seksuaaliväkivallan uhrien Seri-tukikeskusta ennen Istanbulin sopimuksen voimaantuloa – nyt niitä on kahdeksan.
Kaiken tämän jälkeen on kuitenkin selvää, että Suomessa on vielä paljon tehtävää, ennen kuin Istanbulin sopimuksen ihmisoikeusvelvoitteet täyttyvät.
Suostumuskulttuuria on vahvistettava – vain kyllä tarkoittaa kyllä
Amnesty International on työskennellyt väsymättä, rinta rinnan naisten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa varmistaakseen, että Suomeen saadaan suostumusperustainen seksuaalirikoslainsäädäntö. Hallituksen esitys lakiuudistuksesta on määrä tulla tämän vuoden aikana.
Tämän lisäksi tarvitsemme laajaa asennemuutosta, jotta jokainen ymmärtää omat oikeutensa ja voi itse päättää seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Tämä on mahdollista esimerkiksi kehittämällä ihmisoikeuskasvatusta, jotta seksuaalioikeuksien kunnioittamiseen perustuva suostumuskulttuuri vahvistuu. Jokaisen on ymmärrettävä, että seksi ilman suostumusta on raiskaus ja vain kyllä tarkoittaa kyllä.
Lakiuudistusten lisäksi vaadimme riittäviä resursseja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi valtio- ja kuntatasolla Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista on välttämätöntä tehdä intersektionaalisesti. Kukaan ei saa jäädä ilman apua ja tukea.
Turkin viranomaisten on suojeltava naisia väkivallalta
Koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja eriarvoisuutta kaikkialla maailmassa.
Turkin viranomaisten päätös erota Istanbulin sopimuksesta on järkyttävä takaisku ja karkeassa ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeussopimusjärjestelmän kanssa. Päätös riistää naisilta ja tytöiltä yhden tärkeimmistä välineistä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jos Turkin viranomaiset haluavat suojella naisia väkivallalta – kuten he väittävät – viranomaisten tulisi kumota päätös välittömästi.
Haluan vielä korostaa: Istanbulin sopimuksessa ei ole mitään kiistanalaista. Sopimuksen tarkoituksena on estää ja torjua naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa.
Amnesty International kehottaa Suomea ja kaikkia EU:n sekä Euroopan neuvoston jäsenvaltioita asettamaan Istanbulin sopimuksen, naisten oikeudet ja tasa-arvon etusijalle kaikessa toiminnassa Turkin hallituksen kanssa.
Teksti: Pia Puu Oksanen. Kirjoittaja toimii Amnestyn Suomen osastossa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntijana.
Teksti pohjautuu Oksasen puheeseen Euroopan neuvoston Listen to Her – Taking actions to end violence against women -tilaisuudessa 29.3.2021.