Istanbulin sopimus on laajasti hyväksytty
Istanbulin sopimus on Euroopan johtavan ihmisoikeusjärjestön, Euroopan neuvoston, yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.
Sopimuksen tarkoitus on suojella naisia kaikelta väkivallalta. Se pitää sisällään kansainvälisesti sovittuja toimenpiteitä, jotka sopimuksen ratifioineet maat ovat sitoutuneet toteuttamaan. Istanbulin sopimus antaa konkreettisia ohjeita siitä, miten valtioiden on varmistettava uhrien oikeuksien toteutuminen ja taattava, että väkivallan tekijät joutuvat vastuuseen.
Sopimus sisältää suosituksia muun muassa tukipalveluita koskien, esimerkiksi kuinka monta turvakotipaikkaa tai seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitettua Seri-tukikeskusta täytyy olla. Sopimus velvoittaa maita tarjoamaan matalan kynnyksen palveluita kuten ympärivuorokautisen auttavan puhelimen. Sopimus edellyttää myös lakimuutoksia. Tästä hyvä esimerkki on suostumusperustainen seksuaalirikoslainsäädäntö, eli niin kutsuttu suostumuslaki.
Turkki eroaa Istanbulin sopimuksesta
Sopimus avautui allekirjoitettavaksi Istanbulissa toukokuussa 2011. Turkki oli ensimmäinen sopimuksen allekirjoittanut maa. Se oli myös sopimuksen äänekäs kannattaja, joka mobilisoi muita Euroopan neuvoston jäsenvaltioita allekirjoittamaan sopimuksen.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti 20.3.2021 maan vetäytyvän sopimuksesta. Turkki on ensimmäinen valtio, joka sopimuksesta eroaa. Vaikka uutinen on järkytys, se ei tullut yllätyksenä. Jo vuonna 2020 maan hallitseva AKP-puolue uhkasi jättää sopimuksen. Tätä seurasivat maanlaajuiset mielenosoitukset sekä puolueen sisäiset kiistat.
Nyt tehty eropäätös vaikuttaa olevan presidentti Erdoğanin johtama ja henkilökohtaisesti tekemä. Eron on määrä tulla voimaan 1.7.2021.
Sopimuksesta vetäytyminen loukkaa miljoonien naisten ja tyttöjen oikeuksia Turkissa. Se on erityisen vaarallista korona-aikana, jolloin naisten murhat ja parisuhdeväkivalta ovat olleet kasvussa. Turkin sisäministeriön mukaan viime vuonna 266 naista kuoli sukupuoleen perustuvan väkivallan takia. Naisjärjestöjen mukaan luvut ovat todellisuudessa tätäkin korkeammat.
Eron takana syrjivät asenteet
Turkin viranomaiset väittävät, että Istanbulin sopimusta käytetään ”homoseksuaalisuuden normalisointiin, joka on ristiriidassa Turkin perhearvojen kanssa”. Väite on sekä vaarallinen että syrjivä. Eropäätöksen taustalla ovat naisvihamieliset ja homofobiset asenteet. Turkin valtio laiminlyö velvollisuutensa suojella, kunnioittaa ja edistää naisten, tyttöjen ja sateenkaariryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksia.
Vaaralliset asenteet näkyvät myös muualla Euroopassa. Bulgaria, Slovakia ja Unkari eivät ole ratifioineet sopimusta vedoten siihen, että Istanbulin sopimus heikentää perinteisiä perhearvoja. Puolassa parlamentti äänestää pian laista, joka mahdollistaisi Istanbulin sopimuksesta eroamisen.
Todellisuudessa perhearvoja uhkaavat väkivallan tekijät, jotka usein hyötyvät rankaisemattomuuden kulttuurista. Uhkana on myös oikeusjärjestelmä, jossa väkivallan uhrin oikeudet eivät toteudu.
Katseet ovat kääntyneet Turkkiin
Turkin eroilmoitus on entisestään korostanut sopimuksen tärkeyttä. Päätös on saanut naisliikkeet taistelemaan sopimuksen puolesta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Maassa on jälleen nähty esimerkiksi laajoja mielenosoituksia ja solidaarisuutta on osoitettu laajasti.
Myös Amnestyn yli 80 osastoa liittyvät kasvavaan joukkoon: me kampanjoimme päättäväisesti turkkilaisten naisten rinnalla. Eroamispäätös on peruttava – Istanbulin sopimus pelastaa ihmishenkiä!