Ihmisoikeusloukkausten pelätään kiihtyvän, kun Mosulin takaisinvaltaus etenee. Irakin viranomaisten on varmistettava, että nämä ihmisoikeusloukkaukset eivät jatku valtauksen yhteydessä. Myös Isisin vastaista taistelua tukevien maiden on osoitettava, etteivät ne hyväksy näitä ihmisoikeusloukkauksia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 470 entistä vankia, silminnäkijää sekä tapettujen, kadonneiden ja pidätettyjen omaisia, viranomaisia, aktivisteja sekä avustustyöntekijöitä. Raportissa kuvaillaan laajaa kostoiskujen kirjoa ja syrjintää, jota sunniarabit kohtaavat, sillä heidän epäillään olevan tukevan Isisiä tai olevan osallisia sen tekoihin.
”Paettuaan sodan kauhuja ja Isisin hirmuvaltaa, sunniarabit joutuvat hirveiden kostoiskujen kohteeksi puolisotilaallisten sekä hallituksen joukkojen käsissä. Heitä rangaistaan Isisin tekemistä rikoksista. Vaikka Isis on todellinen uhka Irakille, se ei oikeuta laittomia teloituksia, tahdonvastaisia katoamisia, kidutusta ja mielivaltaisia pidätyksiä”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.
Ihmisoikeusloukkauksiin ovat syyllistyneet Popular Mobilization Unit -nimellä kutsutut shiiamilitiat, jotka ovat saaneet jo pitkään rahallista ja aseellista tukea Irakin viranomaisilta. Niistä tuli osa Irakin joukkoja helmikuussa 2016. Siksi Irakin hallituksen vastuuta näistä ihmisoikeusloukkauksista ei voi jättää huomioimatta. Myös Isisin vastaiseen taisteluun osallistuvien ja sitä tukevien valtioiden pitää seurata tarkoin, ettei niiden antama tuki tai välineistö edesauta ihmisoikeusloukkauksia.
Joukkopidätyksiä, tappamista ja kidutusta
Pääosin shiioista koostuvat militiat ovat Amnestyn mukaan syyllistyneet sotarikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin Fallujan ja sitä ympäröivien alueiden takaisinvaltauksessa touko- ja kesäkuussa 2016. Myös Irakin hallituksen joukot ovat saattaneet syyllistyä rikoksiin.
Yhdessä tapauksessa militiat sieppasivat, kiduttivat ja tappoivat Fallujan pohjoispuolelta Saqlawiyasta kiinniotetun Mehemda heimon jäseniä. Noin 1 300 miestä ja vanhempaa poikaa otettiin kiinni 3. kesäkuuta. Kolme päivää myöhemmin heistä yli 600 siirrettiin Anbarin paikallisviranomaisten käsiin. Amnestyn haastattelemien selviytyneiden mukaan heitä oli pidetty hylätyllä maatilalla, missä miehiä oli hakattu, eikä heille annettu ruokaa tai vettä. Heillä oli kidutuksen merkkejä vartaloissaan.
Anbarin viranomaisten asettaman tutkintakomitean mukaan Saqlawiyassa pidätetyistä ainakin 49 tapettiin joko ampumalla, polttamalla tai kiduttamalla. 643 ihmistä on yhä kateissa. Irakin hallitus on ilmoittanut aloittaneensa tutkinnan tapauksesta ja tehneensä pidätyksiä, mutta tarkempaa tietoa tutkimuksesta ei ole annettu.
Fallujan ympäristöstä raportoidut joukkoteloitukset ja sieppaukset eivät ole yksittäistapauksia. Tuhannet Isisin valtaamilta alueilta paenneet miehet ja pojat ovat joutuneet tahdonvastaisten katoamisten uhreiksi Irakin turvallisuusjoukkojen ja militioiden toimesta.
“Irakin viranomaisten osallisuus ja puuttumattomuus näihin tekoihin on luonut rankaisemattomuuden ilmapiirin. Militioille on tehtävä selväksi, ettei ihmisoikeusloukkauksia sallita. Syytökset kidutuksista, tahdonvastaisista katoamisista ja laittomista teloituksista on tutkittava itsenäisesti ja puolueettomasti”, Mehtonen sanoo.
Pidätetyt joutuvat kidutetuiksi tai muutoin epäinhimillisesti kohdelluiksi
Sekä Irakin että Kurdistanin itsehallintoalueen viranomaiset tekevät turvallisuusselvityksen kaikista Isisin valtaamilta pakeneville taisteluikäisiksi katsotuille miehille. Tarkoitus on tarkistaa mahdolliset kytkökset Isisiin. Osa selvitykseen joutuneista vapautetaan muutamassa päivässä, toiset taas annetaan turvallisuusjoukkojen käsiin. He joutuvat viikoista kuukausiksi pidätetyksi hirveisiin oloihin. He eivät saa pitää yhteyttä omaisiinsa tai ulkomaailmaan, eikä heitä viedä oikeuteen.
Turvallisuusjoukot sekä militioiden jäsenet kiduttavat tai kohtelevat muilla tavoin epäinhimillisesti pidätettyjä sekä epävirallisissa pidätyskeskuksissa että Irakin puolustus- ja sisäministeriöiden tiloissa Anbarin, Bagdadin, Diayalan ja Salah al-Dinin maakunnissa.
Pidätetyt kertoivat Amnestylle, että heitä pidettiin kivuliaissa asennoissa pitkiä aikoja, heille annettiin sähköshokkeja, pahoinpideltiin ja uhkailtiin naispuolisten sukulaisten raiskaamisella. Monet kertoivat, että heidät pakotettiin kiduttamalla ”tunnustamaan” tai antamaan tietoa Isisistä ja muista aseellisista ryhmistä.
Kurdien turvallisuusjoukkojen pidättämiksi joutuneet kertoivat myös joutuneensa kidutetuksi tai muutoin epäinhimillisesti kohdelluiksi.
Irakin tuomioistuimilla on historia pakotettujen ”tunnustusten” käyttämisestä niin, että syytetyt tuomitaan vakavista rikoksista hyvin epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä. Oikeudenkäynnit voivat johtaa myös kuolemanrangaistuksiin. Vuonna 2016 ainakin 88 ihmistä on teloitettu Irakissa terrorismiin liittyvistä syytteistä ja kymmeniä on tuomittu kuolemaan. Noin 3 000 ihmistä odottaa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa Irakissa.