Interaktiivinen Tear Gas: An investigation -sivusto kertoo, mitä kyynelkaasu sisältää, kuinka sitä käytetään, missä sen väärinkäytöksiä on tapahtunut ja minkälaisia vammoja se on aiheuttanut. Armeijat ja poliisivoimat ovat käyttäneet kyynelkaasua runsaasti esimerkiksi rauhanomaisissa mielenosoituksissa. Pahimmillaan kyynelkaasukranaatit ovat aiheuttaneet kuolettavia vammoja, kun niitä on ammuttu suoraan ihmisiä kohti.
“Poliisit sanovat usein, että kyynelkaasu on turvallinen tapa hajottaa väkivaltaisia joukkoja. Analyysimme kuitenkin todistaa, että kyynelkaasua käytetään tavoin, johon sitä ei missään nimessä ole tarkoitettu”, sanoo Amnestyn kriisityön asiantuntija Sam Dubberley.
Kyynelkaasua sairaaloissa ja koulubusseissa
Amnesty on analysoinut kyynelkaasun käyttöä kuluneen vuoden ajan. Tutkijat ovat muun muassa vahvistaneet ja analysoineet noin 500 sosiaaliseen mediaan ladattua videota ympäri maailman.
Esimerkkejä kyynelkaasun väärinkäytöksistä on lukuisia: kaasua on ammuttu auton tuulilasin läpi, koulubussin sisällä, hautajaistilaisuudessa, sairaaloissa, asuinrakennuksissa, metroissa ja kauppakeskuksissa. Osansa kaasusta ovat saaneet esimerkiksi ilmastoaktivistit, lukio-opiskelijat, hoitohenkilökunta, toimittajat ja siirtolaiset.
Eräässä Amnestyn tutkijoiden vahvistamassa videossa poliisi ampuu kyynelkaasua useita kertoja kymmenien ihmisten päälle Philadelphiassa 1. kesäkuuta 2020. Ihmiset olivat jumissa valtatien pientareella, eikä heillä ollut mahdollisuutta paeta kaasulta.
Kyynelkaasukauppaa täytyy säännellä
Amnestyn ja YK:n kidutusta käsittelevän erityisraportoijan mukaan kyynelkaasun käyttö voi tietyissä tilanteissa täyttää kidutuksen tunnusmerkit. Väärinkäytöksistä huolimatta kyynelkaasun kansainvälistä kauppaa ei säädellä riittävästi. Vain harvat valtiot julkaisevat tietoja siitä, kuinka paljon ja minne kyynelkaasua myydään.
YK:ssa pohditaan parhaillaan vähemmän vaarallisten voimakeinojen kaupan sääntelyn kehittämistä. Vähemmän vaarallisiksi voimakeinoiksi luokitellaan sellaiset aseet ja välineet, jotka eivät oikein käytettynä ole tappavia. Amnesty vaatii, että kyynelkaasun sekä mellakkavarusteiden myyntiä ja käyttöä säädellään tarkemmin ja että YK sisällyttää ne mahdolliseen sopimukseen.
“Osa poliiseista ei tiedä tai ymmärrä sitä, milloin ja miten kyynelkaasua voi käyttää laillisesti. Osa sen sijaan ylenkatsoo ohjeita ja tekee siitä tappavan aseen. Siksi kyynelkaasun kauppaa pitää säännellä ja tarkkailla siinä missä muutakin asekauppaa”, Amnestyn asekaupan ja poliisityön tutkija Patrick Wilcken toteaa.