Etusivu Amnestyposti Miten kohtaamme uuden ihmisen? Näin toisilleen tuntemattomat jakoivat herkimmät muistonsa

Miten kohtaamme uuden ihmisen? Näin toisilleen tuntemattomat jakoivat herkimmät muistonsa

”Milloin rakastuit ensimmäisen kerran?”, kysyy Amjad Sher. Hetken pöydässä on hiljaista. Sitten ihmiset alkavat kertoa tarinoita rakkaista, perheestä ja elämästä.

Olemme Helsingin Kampissa, Amnestyn järjestämässä Syömään – Around the table -tapahtumassa. Tapahtuma kutsuu ihmisiä eri taustoista ruokailemaan saman pöydän ääreen ja jakamaan muistoja ja unelmia perheestä.

Paikalle on tullut lähes 70 ihmistä. Osa on turvapaikanhakijoita, osa muista syistä Suomeen tulleita ja osa niin sanottuja kantasuomalaisia. Täällä taustalla tai statuksella ei ole merkitystä.

Taustalla soi rauhallinen kitaramusiikki. Yksi tapahtuman vapaaehtoisista, Ibrahim, valmistaa ruokaa suuressa keittiössä muiden osallistujien kanssa. Listalla on muun muassa tabouleh’ta, hummusta, munakoisoa ja vöneriä.

”Kaikki me tarvitsemme perhettämme ja he tarvitsevat meitä.”

Ruoanlaitossa avustavan Selma Hopsun mukaan yhdessä syömiseen tiivistyy ajatus siitä, että rakkaiden valmistama ruoka maistuu paremmalta.

”Kun jaetaan ruokaa, jaetaan myös muita asioita, kuten kuulumisia ja ajatuksia maailmasta”, Hopsu sanoo.

Juuri ennen ruokailua Ibrahim pitää täydelle salille puheen.

”Tämä hetki muistuttaa minua omasta perheestäni. Aina kun tulin teini-ikäisenä kotiin, halusin ensimmäisenä tietää, missä äitini on. Kaikki me tarvitsemme perhettämme ja he tarvitsevat meitä.”

Ibrahim saapui Suomeen vuonna 2015. Hän joutui jättämään kotikaupunkinsa Irakissa, kun sota levisi kaupungin rajoille. Nyt hän asuu tyttöystävänsä kanssa Helsingissä, työskentelee osa-aikaisesti verkkosuunnittelun parissa ja tekee vapaaehtoistyötä eri tapahtumissa.

Ibrahim elää omien sanojensa mukaan onnellista arkea Suomessa. Aina arkeen keskittyminen ei kuitenkaan ole helppoa, kun ajatukset vaeltavat tuhansien kilometrien päähän perheen luokse. Ibrahimin vanhemmat ja sisarukset ovat yhä Irakissa.

”Haluaisin heidät turvallisempaan paikkaan, mutta tämänhetkisillä laeilla ja käytännöillä se on mahdotonta.”

Perhe auttaa eteenpäin

Jokainen pöydän ympärillä istuva muistaa ensirakkautensa. Muistelu on helppoa ja naurun saattelemaa. Joku muistelee rakastuneensa naimisissa olleeseen naiseen. Joku toinen kertoo, kuinka ei uskaltanut esitellä ensirakkautta perheelleen.

Pöytien ääressä keskustellaan kuitenkin myös vaikeista kysymyksistä. Mikä on pisin aika, jonka olet ollut erossa perheestäsi? Lähetätkö hyvän yön viestin, jos olet kaukana kotoa?

Pääkaupunkiseudulla asuva Ahmed saapui Suomeen yksin turvapaikanhakijana vuonna 2015, koska tilanne kotimaassa Irakissa oli sietämätön.

”Minulla ei ole Suomessa ketään, joka auttaisi elämän suurten päätösten kanssa. Asun yksin ja opiskelen yksin.”

”Tämänkaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä, koska täällä me voimme auttaa toinen toisiamme. Tämä on kuin minun perheeni”, Ahmed jatkaa.

Syömään – Around the table -tapahtuman koordinaattori Amjad Sherin mukaan ihmisten on tärkeää tavata toisiaan, jotta ennakkoluulot karisevat.

Ilmassa on todellista ystävyyttä ja perheen tuntua, joka ylittää rajoja.

”Pelkästään median kautta saatu tieto ei riitä. Ihmisten on muodostettava itse mielipiteensä toisista ihmisistä, heidän kulttuuristaan ja persoonastaan.”

Pakistanilainen Sher toimii Amnestyn perheenyhdistämiskampanjan toisena koordinaattorina. Hän matkustaa tapahtumatiimin kanssa ympäri Suomea, koska haluaa lisätä tietoisuutta perheenyhdistämisen merkityksestä.

”Perheenyhdistämistä on vaikeutettu Suomessa pala palalta. Nyt sitä säätelevät rajoitukset alkavat olla niin tiukkoja, että ne loukkaavat ihmisoikeuksia”, Sher kertoo.

Perheenyhdistämistä rajoittava toimeentuloedellytys on niin korkea, että moni suomalainen tienaa vähemmän. Puolison ja kahden lapsen saamiseksi Suomeen, perheenkokoajalla tulee olla 2600 euron kuukausittaiset nettotulot. Samat edellytykset koskevat myös yksin tulleita alaikäisiä.

Syömään – Around the table -tapahtuma tiivistää läheisten ja perheen merkityksen ihmisen elämässä. Perhe auttaa elämässä eteenpäin. Monelle se merkitsee henkistä turvaa elämän suurten päätösten kohdalla ja kantavaa voimaa arjessa.

”Sen jälkeen, kun tyttäreni syntyi, en ole voinut kuvitella eläväni ilman perhettäni. Niin tärkeä hän on minulle”, sanoo Sher.

Tänään täällä tapahtumassa on ilmassa todellista ystävyyttä ja perheen tuntua, joka ylittää rajoja.

Ibrahimin ja Ahmedin nimet on turvallisuussyistä muutettu.

***

Syömään – Around the table -tapahtuma on järjestetty kevään 2019 aikana Helsingin lisäksi myös Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Tapahtuma on osa Amnestyn perheenyhdistämiskampanjaa, joka tähtää perheenyhdistämisen helpottamiseen.

Teksti: Hanna Strandman

Kuva: Pinja Tavasti

Seuraa meitä: