Harri Moision ja Mira Luodin juontaman Pitääkö tästäkin puhua? -podcastin neljännessä jaksossa pureudutaan tasa-arvo-ongelmiin nykypäivänä. Miten sukupuolinormit ohjaavat toimintaamme ja kuinka näitä malleja on mahdollista purkaa? Mukana keskustelemassa ovat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sekä opettaja ja kirjoittaja Arno Kotro. Jakson pääset kuuntelemaan tästä.
Haitallinen sukupuolijärjestelmä
Suomea pidetään yleisesti ottaen yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista, sillä sukupuoli ei suoranaisesti määrittele mahdollisuuksiamme elämässä. Haitallinen sukupuolijärjestelmä näkyy silti edelleen yhteiskunnassamme eräänlaisina roolivankiloina, jotka asettavat meille tietynlaisia odotuksia ja ohjaavat tiettyyn suuntaan.
”Niin naiset, miehet kuin muutkin sukupuolet kokevat tasa-arvo-ongelmia. Yhteinen vihollinen on sukupuolijärjestelmä, joka pakottaa ja tunkee ihmisiä tiettyihin rooleihin”, Kotro sanoo.
Kärjistetysti katsottuna miehet ovat yliedustettuina johtopaikoilla, mutta myös väkivalta-, tapaturma- ja rikollisuustilastoissa. Asevelvollisuus ohjaa miehisyyden ihannemallia jo lapsuudesta saakka ja jaottelee rajusti tytöt ja pojat eri ryhmiin sukupuolen perusteella.
Naiset sen sijaan ovat aliedustettuina sekä työelämän johtopaikoilla että mediassa. Tutkimusten mukaan mediassa näkyvistä henkilöistä vain kolmannes on naisia, eikä tilanne ole muuttunut sitten 1980-luvun. On myös havaittu, että tietyistä aiheista keskustellessa suurin osa ihmisistä kääntyy yhä miespuolisen asiantuntijan puoleen naisen sijaan. Sukupuolittuneet käsitykset ohjaavat siis toimintaamme yhä, vaikka emme sitä aina tiedosta.
Sukupuoli ohjaa ammatinvalinnassa
Tilastojen mukaan Suomessa on EU:n sukupuolittuneimmat opiskelualat ja neljänneksi sukupuolittuneimmat työmarkkinat. Naiset päätyvät yhä pienipalkkaisille aloille ja miehet paremmin palkatuille aloille.
”Tämä johtaa siihen, että kaikissa ikäluokissa naiset ovat keskimäärin köyhempiä kuin miehet”, Pettersson kertoo.
Kasvatus ja mediailmapiiri ohjaavat sukupuolia yhteiskunnassamme tiettyihin rooleihin ja ammattiasemiin. Podcastissa pohditaankin kasvatuksen merkitystä sukupuolikäsitysten muodostumisessa. Kohdellaanko lapsia eri tavalla sukupuolen perusteella? Minkälaisia sukupuolirooleja mediassa tarjotaan? Kuinka puhumme toisillemme ja minkälaista piiloviestintää käytämme?
Tiedostamattomat ajatusmallit juontavat juurensa tuhansien vuosien takaa, mutta syvälle juurtuneita sukupuolirooleja voi silti jokainen purkaa pienillä teoilla. Sukupuolten välinen tasa-arvo on kaikkien etu.
”Jos feminismin opit omaksuttaisiin laajemmin ja ihmiset saisivat vapaammin olla sitä mitä ovat, erilaisista roolivankiloista ja ennakko-odotuksista vapaampina, niin kyllä miehen elämä olisi paljon helpompaa”, Kotro toteaa.
Onko sodassa kaikki sallittua? Uskalletaanko Suomessa arvostella Venäjää? Onko vihapuheesta huolehtiminen mennyt överiksi? Entä tapahtuuko Suomessa ihmisoikeusloukkauksia? Näitä kysymyksiä pohtivat Mira Luoti ja Harri Moisio Amnestyn uudessa Pitääkö tästäkin puhua? -podcastissa. Löydät sen Spotifysta, Suplasta ja monesta muusta podcast-alustasta.