Pakistanissa terveystyöntekijöitä on pidätetty heidän osoitettuaan mieltään vaarallisten työskentelyolosuhteidensa vuoksi. Yhdysvalloissa lääkäreitä on uhattu irtisanomisilla, mikäli he tuovat julkisuuteen suojavälinepulan aiheuttaman vaaran. Intiassa on raportoitu tapauksia, joissa lääkärit ovat joutuneet poliisin häirinnän ja jopa pahoinpitelyn kohteeksi. Nepalissa ja Sri Lankassa terveystyöntekijöitä on häädetty tai uhattu häätää kodeistaan koronavirustartuntojen pelossa. Australiassa hoitajia on kehotettu välttämään työvaatteissaan kulkemista julkisissa tiloissa hyökkäysten ehkäisemiseksi.
Työ on muuttunut vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi myös Suomessa
Suomessa työturvallisuustilanne sairaaloissa ja muissa terveysyksiköissä on toistaiseksi ollut parempi kuin useissa muissa maissa. Suomi ei kuitenkaan ole täysin välttynyt ongelmilta. Välttämättömistä suojavarusteista on monissa paikoissa pulaa tai niitä on jouduttu ottamaan pois käytöstä heikon laadun vuoksi.
Valmiuslain nojalla terveystyöntekijöillä voidaan teettää ylitöitä ilman työntekijän suostumusta, lomia siirtää ja irtisanomisaikoja pidentää. On herännyt huoli työntekijöiden riittävän levon ja palautumisen varmistamisesta. Tehohoidossa työskentelevien hoitajien mukaan työ on muuttunut vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Riittämätön lepo työvuorojen välissä voi entisestään heikentää työturvallisuutta vaativissa työtehtävissä.
Julkisessa keskustelussa on tuotu esiin tarve suojella riskiryhmiin kuuluvia terveystyöntekijöitä. Valmiuslain nojalla voidaan kuitenkin antaa työvelvoite myös jo eläkkeelle jääneille terveysalan koulutuksen saaneille ihmisille. Amnesty on jo aiemmin vaatinut, että terveyshenkilöstötarpeet tulee ensisijaisesti täyttää vapaaehtoispohjalta. Vastentahtoisen työhön velvoittamisen tulee olla viimesijainen toimintatapa. Riskiryhmään kuuluvien terveystyöntekijöiden työturvallisuus on varmistettava ohjaamalla heidät matalan riskitason tehtäviin.
Työntekijöiden huolet otettava vakavasti
Suomessa ei toistaiseksi ole julkistettu koottuja tilastoja terveystyöntekijöiden tartunnoista, sairastumisista tai mahdollisista kuolemista koronavirukseen liittyen. Mediassa tietoa on vain yksittäisistä tapauksista, kuten uutinen kahden työikäisen suomalaislääkärin kuolemasta. Esimerkiksi Italiassa arvioidaan jopa 17 000 terveystyöntekijän saaneen tartunnan ja yli 150 kuolleen taudin seurauksena. Myös Suomessa tulisi kerätä ja julkistaa tilastoja koskien terveystyöntekijöiden saamia tartuntoja.
Tehy:n kyselyn mukaan monet tehohoidossa työskentelevistä hoitajista kertovat, että he pelkäävät saavansa koronavirustartunnan työpaikallaan. Lääkäriliiton kyselyn mukaan lääkäreillä on joissain paikoissa ollut vaikeuksia päästä koronavirustesteihin. Terveystyöntekijöiden testaaminen on tärkeää heidän oman ja potilaiden turvallisuuden takaamiseksi.
Valtiolla on velvollisuus turvata terveystyöntekijöiden työturvallisuus epidemian aikana valmiuslain nojalla annettujen asetusten edellyttämällä tavalla. Terveystyöntekijöidemme oikeudet ja huolet on otettava vakavasti.
Teksti: Mariko Sato. Kirjoittaja aloittaa Amnestyn Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijana toukokuussa 2020.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.