Krimin miehitys on jatkunut nyt kaksi ja puoli vuotta. Tataarit ovat näkyvin ja yhtenäisin Venäjän miehitystä vastustava ryhmä. Siksi tataarit ovat joutuneet paikallisten ja Venäjän viranomaisten sorron kohteeksi.
”Pyrkimyksenä on hiljentää arvostelu ja varmistaa, että jokainen Krimin asukas alistuu miehitykselle. Krimin niemimaalla sovelletaan nyt Venäjän lakeja, mikä on jo itsessään kansainvälisen oikeuden vastaista. Näiden lakien nojalla venäläiset viranomaiset syyttävät ja ajavat maanpakoon käytännössä kaikki toisinajattelevat mukaan lukien Krimin tataariyhteisön johtohahmot ja aktivistit”, Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo.
Venäjän lakien soveltamisella on ollut tuhoisat seuraukset myös kokoontumisvapaudelle ja lehdistönvapaudelle Krimillä. Viranomaiset ovat kyenneet nostamaan tataareja vastaan syytteitä muun muassa ekstremismistä Venäjän lakien nojalla. Myös Krimin tataarien edustuksellinen elin Mejlis on kielletty mielivaltaisesti “äärijärjestönä”.
“Kaikki Mejlisiin kohdistuvat rajoitukset on poistettava. Kaikki rikosmenettelyt, jotka on tarkoitettu Mejlisin jäsenten tai muiden Venäjän miehitystä rauhanomaisesti vastustavien painostamiseksi ja häiritsemiksi, on lopetettava”, Tuukkanen sanoo.
Tataarijohtajia painostettu maanpakoon ja psykiatriseen hoitoon
Mejlisin johtoon kuuluvia jäseniä painostettiin jo ennen sen laittomaksi julistamista. Mejlisin johtaja Refat Tšubarov joutui lähtemään maanpakoon Krimiltä. Samoin kävi hänen edeltäjälleen Mustafa Džemilieville, joka oli pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti sekä miehityksen näkyvä arvostelija. Myös muut arvostetut jäsenet ovat joutuneet viranomaisten silmätikuiksi Mejlisin kieltämisen jälkeen.
Muun muassa Mejlisin varajohtajana toiminut Ilmi Umerov vietiin Venäjän salaisen palvelun kuulusteltavaksi, kun hän oli vaatinut televisiohaastattelussa Venäjää lähtemään Krimiltä. Umeroville kerrottiin, että häntä epäillään ”Venäjän alueellisen suvereniteetin uhkaamisesta”. Kuukausia kestäneen tutkinnan jälkeen hänet pakotettiin psykiatrisiin tutkimuksiin suljettuun laitokseen, jossa hoidettiin vakavasti mielisairaita.
Myös toinen Mejlisin varajohtaja Akhtem Chiygoz pidätettiin tammikuussa 2015, sillä häntä syytettiin mellakan järjestämisestä. Pidätys liittyi kaduilla tapahtuneisiin yhteenottoihin Venäjä- ja Ukraina-mielisten välillä helmikuussa 2014. Mediassa liikkuneiden kuvien ja silminnäkijöiden mukaan Chiygoz oli yrittänyt pitää joukkoja erillään väkivallan estämiseksi. Hänen oikeudenkäyntinsä alkoi elokuussa 15 kuukautta kestäneen pidätyksen jälkeen. Chiygoz ei ole saanut osallistua oikeudenkäynnin istuntoihin paikan päällä, vaan heikon Skype-yhteyden välityksellä. Näin ollen hän ei kuule kaikkea, mitä oikeussalissa tapahtuu, eikä hänellä ole mahdollisuutta keskustella asianajajansa kanssa yksityisesti.
Tataariaktivisti Ervin Ibragimov puolestaan katosi 24. toukokuuta. Hän oli mukana järjestössä, joka puolusti Krimin tataarien oikeuksia sekä kulttuuria Krimin valtauksen jälkeen. Ibragimov kertoi juuri ennen katoamistaan ystävilleen, että häntä seurataan.
Venäjä on käyttänyt myös terrorisminvastaisia lakejaan Krimin tataareja vastaan. Ainakin 19 miestä on pidätetty, sillä heitä syytetään terroristijärjestö Hizb ut-Tahririn jäsenyydestä. Heidän joukossaan on muun maussa ihmisoikeuspuolustaja Emir-Usein Kuku. Amnesty uskoo, että Kukua ja todennäköisesti myös muita pidätettyjä vastaan nostetut syytteet ovat vailla perusteita.
”Raportissamme kuvaillut tapaukset paljastavat Venäjän viranomaisten armottomuuden, sillä he eivät siedä minkäänlaista arvostelua vallankäyttöään kohtaan. Kansainvälisellä yhteisöllä ei välttämättä ole monia mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen, mutta sillä on velvollisuus puhua hiljaiseksi painostettujen puolesta”, Tuukkanen sanoo.