Amnestyn tuore Arrested for protest: Weaponizing the law to crackdown on peaceful protesters in France -raportti osoittaa, että Ranskan lait sekä viranomaisten käytännöt uhkaavat ihmisten ilmaisun- ja kokoontumisvapautta.
Keväällä 2020 Ranskassa kiellettiin kaikki mielenosoitukset koronaviruspandemian takia. Kielto oli suhteeton ja aiheutti satoja epäoikeudenmukaisia sakkorangaistuksia. Ongelmat alkoivat kuitenkin jo ennen pandemiaa.
Viime vuosina esimerkiksi mielenosoittajat, toimittajat, ensiapua tarjonneet vapaaehtoiset ja ihmisoikeustarkkailijat ovat joutuneet pidätetyiksi ja tuomituiksi epämääräisten ja huonosti laadittujen pykälien vuoksi. Esimerkiksi “viranomaisten halventaminen”, “osallistuminen ryhmään, jolla on väkivaltaiset aikeet” tai “mielenosoituksen järjestäminen ilman ilmoitusvelvollisuuden noudattamista” ovat lain mukaan rikoksia. Kokoontumisvapautta rajoittavien lakien lisäksi viranomaiset ovat pyrkineet sammuttamaan mielenosoituksia kohtuuttomalla voimalla.
Yli 40 000 hatarin perustein annettua tuomiota
Maanlaajuiset mielenosoitukset, joiden symboliksi muodostuivat keltaiset liivit, alkoivat Ranskassa loppuvuodesta 2018.
Vuosien 2018-2019 aikana yli 40 000 ihmistä – joiden joukossa oli myös mielenosoittajia – tuomittiin hatarin perustein. Mielivaltaiset pidätykset ja syytteet loukkaavat ilmaisun- ja kokoontumisvapautta.
“Tuhansia ihmisiä on rangaistu rauhanomaisista teoista, joita ei tulisi pitää rikoksina. Moni Amnestyn haastattelema ihminen on kertonut harkitsevansa mielenilmauksiin osallistumista tarkkaan, koska he pelkäävät sen seuraamuksia”, kertoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.
Kasvomaskien käyttö mielenosoituksissa on kielletty pandemiasta huolimatta
Viranomaiset ovat tukahduttaneet mielenosoituksia kyynelkaasulla ja kumiluodeilla, joten monet mielenosoittajat ovat käyttäneet kasvomaskeja, kypäriä ja suojalaseja. Huhtikuussa 2019 kasvojen peittäminen mielenosoituksissa kiellettiin vankeuden ja 15 000 euron sakon uhalla. Huhti-lokakuun 2019 aikana 210 ihmistä joutui tutkintavankeuteen kiellon vuoksi. 41 ihmistä sai tuomion.
Poliisi voi pidättää ihmisen rikoksesta, jota hän ei ole tehnyt mutta johon hän saattaisi viranomaisen arvion mukaan syyllistyä tulevaisuudessa. Esimerkiksi pelkkä suojalasien tai kasvomaskin hallussapito on johtanut pidätyksiin, koska sen on katsottu viittaavan “väkivaltaisiin aikeisiin”.
Absurdeja pidätyksiä
Amnesty on kerännyt todisteita esimerkiksi siitä, että ihmisiä on otettu kiinni kylttien pitämisen takia. Eräs nainen pidätettiin, kun hän osallistui keltaliivien toimintaan täyttämällä ilmapalloja Ranskan kansallispäivänä.
“On ironista, että maa, jossa yhteiskunnallista muutosta ajavalla joukkovoimalla on niin pitkät ja kunniakkaat perinteet, kriminalisoi mielenosoittamisen. ”, toteaa Tuukkanen.
“Lakien käyttäminen mielenosoittajia vastaan ei ehkä ole yhtä näkyvää kuin poliisin voimankäyttö, mutta molemmat ovat yhtä haitallisia. Ranskan viranomaisten täytyy muuttaa kaikki ne lait, jotka estävät rauhanomaiset kokoontumiset”, Tuukkanen vaatii.