1. Yleiskatsaus
2. Nykytilanne
3. Mitä vaadimme?
Yleiskatsaus
Ihmisoikeusloukkauksista ainakin 60 prosenttiin liittyvät pien- ja kevytaseet. Tästä huolimatta asekauppaa ei säädellä riittävästi. Aseita viedään maihin, joissa niitä todennäköisesti käytetään ihmisoikeusloukkauksiin.
Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan 24. joulukuuta 2014. Tuhansia ihmishenkiä säästävät kampanjavoitot ovat harvinaisia, mutta Amnestyn ja sen kumppanien 1990-luvun alkupuolelta jatkunut väsymätön työ Nobelin rauhanpalkinnon voittajia Óscar Ariaksen johdolla on tuottanut halutun tuloksen.
Sopimus velvoittaa jokaisen sopimuksen hyväksyneen valtion noudattamaan tarkkoja sääntöjä kansainvälisiin aseiden siirtoihin liittyen. Sopimus kieltää toimittamasta aseita sellaisiin maihin, joissa tiedetään, että niitä voitaisiin käyttää kansanmurhaan, sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Perussopimuksen säännöt ovat yksinkertaiset. Jos jokin maa tietää, että heidän myymiään aseita käytetään kansanmurhaan, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin tai sotarikoksiin, aseiden myyminen on lopetettava.
Työ ei lopu tähän. Asekauppasopimus osoittaa tarkat säännöt maailmanlaajuiselle asekaupalle. Seuraavaksi on varmistettava, että se pannaan täytäntöön ja yhä useampi valtio liittyy sopimukseen.
78%
maailman aseista valmistetaan kuudessa maassa: Kiinassa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
875 milj.
aseiden määrä maailmassa.
https://youtu.be/m5lypGEakGU
Nykytilanne
Siviilit ovat kontrolloimattoman aseviennin suurimpia uhreja. Päivittäin miljoonat ihmiset kärsivät vastuuttoman asekaupan seurauksista. Asekauppa on merkittävä ihmisoikeusongelma.
Aseet eivät pelkästään tapa ja vammauta ihmisiä, vaan lisäävät koko yhteiskunnan turvattomuutta. Vääriin käsiin joutuneet aseet lisäävät pakolaisuutta, terroritekoja, raiskauksia ja lapsisotilaiden käyttöä.
Aseellinen väkivalta on usein syynä myös nälkään, köyhyyteen ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Aseelliset konfliktit tuhoavat usein paikallisten ihmisten elinkeinot ja aiheuttavat köyhyyttä. Konfliktien päätyttyä fyysiset ja henkiset vammat, kotien tuhoutuminen, ympäristön pilaantuminen ja perheiden hajoaminen hidastavat jälleenrakennusta ja heikentävät ihmisten mahdollisuuksia hankkia toimeentulonsa tai osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Asekauppa on myös rakenteellisen hyvinvoinnin kilpailija. Monet köyhät maat käyttävät merkittäviä osia budjetistaan asevarusteluun samalla, kun esimerkiksi koulutus tai sosiaali- ja terveydenhuolto jäävät hoitamatta.
Konfliktit
Suurin osa asellisten konfliktien uhreista on siviilejä. Ohjusten kaltaiset aseet tuhoavat sairaaloita, koteja, ruokakauppoja ja liikennejärjestelmiä, ja ajavat henkiin jääneet köyhyyteen. Ihmisten elämä tuhoutuu. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallan vuoden 1998 aseellisen konfliktin arvioidaan tappaneen epäsuorasti yli viisi miljoonaa ihmistä.
Jokaista kuollutta kohden aseellisissa konflikteissa on lukuisia muita, jotka loukkaantuvat, joita kidutetaan tai pahoinpidellään tai kaapataan aseella uhaten.
Kaduilla
Aseita ei käytetä vain taistelukentillä, vaan ne päätyvät usein myös kaduille ja ruokkivat väkivaltaa pienyhteisöissä. 75% aseellisen väkivallan aiheuttamista kuolemantapauksista tapahtuu konfliktialuieden ulkopuolella. Väli-Amerikassa perheväkivalta ja naisten tappaminen suoritetaan käsiaseilla, jotka on ostettu pimeiltä markkinoilta.
“Köyhät ja vähäosaiset sivulliset – naiset, lapset ja vanhukset – joutuvat aina kärsimään. Olen nähnyt näiden ihmisten pitkäaikaista kurjuutta ja kärsimystä Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja se on sydäntäsärkevää.”
Mujahid Alam, eläkkeellä oleva pakistanilainen prikaatinkenraali, joka palveli YK:n rauhanturvaoperaatioissa Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kosovossa.
Valtiollinen sorto
Aseet ovat myös valtiollisen sorron työkaluja. Liian monessa valtiossa turvallisuusjoukot ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia tai syyllistyvät muihin ihmisoikeusloukkauksiin.
Amnesty vaatii
Hallitusten, jotka sitoutuvat lopettamaan väkivallan, on:
- Vahvistettava asekauppasopimus
- Luotava tai muutettava kansallisia lakeja, jotka vastaavat sopimuksen sääntöjä.
- Pantava lait tehokkaasti täytäntöön.