Etusivu Amnestyposti Riku Riski käänsi katseet Qatariin – jalkapalloilija osoitti, kuinka pienellä teolla voi olla suuri vaikutus

Riku Riski käänsi katseet Qatariin – jalkapalloilija osoitti, kuinka pienellä teolla voi olla suuri vaikutus

Riku Riski ei koe muuttaneensa suomalaisen jalkapalloilun suuntaa, mutta hyökkääjän poikkeuksellinen päätös ravisteli muut hereille: urheilussa on kyse muustakin kuin voitoista ja lapsuudenunelmien saavuttamisesta.

Vuonna 2010 kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA myönsi jalkapallon MM-kisat upporikkaalle Qatarille. Maassa käynnistettiin valtavat rakennusprojektit, joista näyttävin oli suuren Khalifa-stadionin uudistus.

Alusta saakka oli selvää, etteivät projektit valmistuisi ilman siirtotyöläisiä. Yli 90 prosenttia Qatarin työikäisestä väestöstä on kotoisin jostain muualta, yleensä itäisen Aasian maista. Sitten työmailta alkoi kuulua karmeita uutisia. Siirtotyöläisiä kuoli turvallisuuspuutteiden vuoksi. Toiset elivät kuukausia ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa ilman palkkaa.

Riski yllättyi siitä, kuinka paljon hänen päätöstään yhtäkkiä puitiin mediassa – hän kun oli pohtinut leirikohteen ongelmallisuutta jo kuukausien ajan.

Ongelmien syy piilee kafala-järjestelmässä, joka on käytössä monessa Persianlahden maassa. Järjestelmä sitoo siirtotyöläisen työnantajaansa pahimmillaan tavalla, jossa työsuhde muistuttaa orjuutta. Vaikka Qatarin ihmisoikeusongelmat ovat tiedossa, se on yhä suosittu harjoitusleiripaikka. Myös Suomen jalkapallomaajoukkue treenasi siellä vielä tammikuussa 2019. Leiristä nousi valtava kohu, jonka keskiössä oli yksi pelaaja: Riku Riski.

Veikkausliigan HJK:ssa pelaava Riski sai kutsun maajoukkueen leirille, mutta kieltäytyi siitä eettisistä syistä. Asia nousi julkisuuteen vasta, kun joukkue oli jo Qatarissa. Silloin Riski toivoi, etteivät leirillä olevat HJK:n pelaajat koe, että hän laittoi heidät kurjaan asemaan.

“Eihän se mukava tilanne ollut, kun he jo olivat siellä, eivätkä tienneet minun päätöksestäni”.

Riski yllättyi siitä, kuinka paljon hänen päätöstään yhtäkkiä puitiin mediassa – hän kun oli pohtinut leirikohteen ongelmallisuutta jo kuukausien ajan.

“Juttelin asiasta sellaisille kavereille, joiden kanssa puhun muutenkin kaikesta. Silloin en edes tiennyt, kutsutaanko minua kyseiselle leirille”, Riski naurahtaa ja toteaa, että päätös kieltäytymisestä oli lopulta itsestäänselvä.

Ympäri maailmaa sadelleet haastattelupyynnöt tuntuivat vaivaannuttavilta ihmisestä, joka ei juuri viihdy valokeilassa. Media saikin pärjätä lyhyillä kommenteilla, jotka Riski lausui Helsingin Sanomille. Riski ajatteli, että hänen vaitonaisuutensa edesauttaisi sitä, että julkinen keskustelu pysyisi itse asiassa – Qatarin ihmisoikeustilanteessa.

“Se menikin mielestäni loppujen lopuksi aika hyvin. Palloliitosta ja Qatarista kirjoitettiin paljon, ja minä jäin sinne taustalle.”

Terveisiä nuorille

Tammikuussa 2020 talouslehti Forbes listasi jalkapallon tulevaisuuden trendejä, joista yksi oli pelaajien kantaaottavat kommentit ja teot. Artikkelissa mainittiin muun muassa Yhdysvaltain maajoukkueen maailmanmestaruuteen johdattanut Megan Rapinoe sekä valioliigapelaaja Mesut Özil. Ja Riku Riski.

“Jos Forbesin ennuste on tuo, se on vain hyvä juttu. Kyse on sen luokan tähdistä, että kun he sanovat jotain, ihmiset oikeasti alkavat kiinnittää asiaan huomiota”, Riski toteaa.

Kantaaottavuutta ei kuitenkaan voi hänen mielestään vaatia. Jatkossa hän toivoo, että omien näkemyksien ilmaiseminen olisi kuitenkin helppoa. Tätä viestiä Riski koetti välittää myös tulevaisuuden urheilijoille, joille hän kävi puhumassa Mäkelänrinteen urheilulukiossa.

“Toivoisin nuorten ottavan asioista vähän enemmän selvää kuin vain esillä olevan pinnan verran. Että he uskaltaisivat ajatella itse ja sanoa mielipiteensä”, hän pohtii.

“Vaikka en koe olevani asemassa, jossa voisin sanoa kellekään, että yrittäisitte nyt muuttaa jotain”, hyökkääjä nauraa.

Olipa Riskillä tekemistä asian kanssa tai ei, jokin on jo muuttunut – tammikuussa 2020 Suomen jalkapallomaajoukkue ei lähtenyt leirille Qatariin.

Teksti: Iina Lindeman
Kuvat: Aino Haili

Seuraa meitä: